Hei! Kirjoitan nyt tämän ensimmäisen osan minä-kertojalla, koska se tuntuu luonnollisemmalta. Täytyy katsoa miten jatkon kanssa on, toivon että kommentoitte jatkanko tällä tyylillä.

Esittely:

Nimi: Lily Breitto

Tavoite: Perhe (lisätavoite nautinto)

Pitää: Noituudesta ja kuntoilusta

Inhoaa: Löyhkää

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

 

 

Ei tää talo ihan tältä siinä kuvassa näyttäny. Täällähän piti olla kolme huonetta ja keittiö? No ilmankos tää ei ollutkaan kallis. Mikä täällä haisee? Hyi hitto, eiks täällä oo ikinä tuulettu?

Tässä mä siis nukun, hienoa vanha sohva josta on tehty sänky.

Värisokeeko tän paikan on sisustanut? Enään puuttuukin keltainen jääkaappi...

Sininen, aika lähellä. Tää ei alkanut ihan niin hyvin kun kuvittelin. Ei se mitään, pohjalta huipulle, vai miten se menee?

Jos aijon saada rahaa, että saan tästä murjusta asuttavan, täytyy hommata töitä. Poliisi, eih, mulla ei riitä siihen kunto. Pikaruokalan kokki? Rasvankäryä ei kukaan jaksa. Rottienhoitaja, se ei voi olla raskasta. Taidan soittaa heti ja kysyä.

Paketti? No jaa ilmanen tavara on aina tervetullutta.

Tietokone, just se mitä tarvitsin. Ooh ilmainen peli mukana! JES! Tää alkaa meneen kohti parempaa heti aamusta.

Nyt facebookkiin. Onks tuolla pihalla joku?

Kuultiin kuultiin. Ei tartte hoputtaa, uskaltaako noille ees avata ovea? No pakko se on.

"Lily Breitto, päivää!" Yritin kuulostaa mahdollisimman viralliselta, mutta en tiedä onnistuinko.

"Jaska Riti, eikös nyt ole vielä aamu?" Että sen ääni kuulosti ihanalta kun se katsoi mua silmiin ja puhui.

Viimeinkin jotain silmäniloa tässä kaupungissa. Mitä mun pitäis sanoo? Apua!

"Hei! Mun nimi on Risto! Miten menee?" Joku ukkeli huusi mun takaa.

"Hiljaa, etkä nää että mulla on juttu kesken!" Huusin takaisin, törkeetä keskeyttämistä.

Siinä se Jaska vaan pälätti ummet ja ammet, mä en saanut suustani muuta ulos kuin: ahaa, aivan, niin niin. Olin liian uppoutunut sen silmiin.

"Hei sä vaikutat tosi kivalta tyypiltä, mun serkun kummin kaima on sun pomo. Taidan vinkata sille kuinka kiinnostunut sä oot luonnontieteestä." Se sanoi äkkiä, tajusin vasta että se oli koko sen ajan pölöttänyt jotain luonnosta.

"Mä...Mäkö?" Olin ihan pihalla.

Ihanku talossa ei haisis jo tarpeeks, onko ihan pakko tulla piereen täällä?

Mä en antanut sen häiritä mun ja Jaskan yhteistä aikaa, ties mihin tää johtaa?

No nyt meni yli! Ei sisällä kiitos! Varokaa sitä sohvaa... eikun sänkyä, mikä se onkaan!

"Nyt tuli sulle aika lähtee, ole hyvä ja raahaa se ahteris ulos mun talosta" Huusin ja osoitin ovea.

Kissanainenkin häipyi kohta ja vain mä ja Jaska jäätiin jäljelle. Hei tätähän voi jopa syödä!

Tai sitten ei, voi helkkarin kuustoista! Osaan todellakin nolata itseni.

Kaikki sano: "Muista ostaa palohälytin!" Mutta enhän mä tietenkään niitä kuunnellut. Onneks ei hellalle käynyt kuinkaan.

Jaskakin lähti sitten lopulta kun sille tuli nälkä. Huomenna töihin, mitähän siitäkin tulee?

Tää labratakki ei pue mua ei sitten yhtään!

Kävelin likaisen ja kolisevan auton viereen. Kuski viittoi mua tulemaan sisään. Sisällä haisi hirveältä, ikkunastakaan ei pahemmin nähnyt pihalle.

Kun pääsin viimein töistä menin soittamaan Jaskalle, mutta se ei vastannut, harmi. Olisin kertonut sille mun ylennyksestä, tai no se varmaan tiesikin jo kun sehän sen hommasi mulle.

Ainahan mä voin vaikka pelata. Oottelen tässä jos se vaikka soittaa takaisin.

Aamulla oli vaikee herätä, kun tuli pelattua siihen kahteen asti. Oliko nyt järkevää? No ei!

Laskuja, huoh. Ei olis näihinkään varaa. Loppuviikko eletäänkin sitten linssikeitolla. Eipäs, mähän sain ylennyksen. Hienoa!

Taas se sama kuski ja pölyinen auto. Tänään en ottanutkaan labratakkia mukaan, sanon vaikka että se on pesussa. Sitäpaitsi ei mikään leväntutkija takkia tartte, vai oliko se mun uus nimike? En enään edes muista.

Töiden jälkeen on hyvä lukea, se auttaa etenemisessä uralla, jos tietää edes jotain hommasta mitä pitäisi tehdä.

Siihen se lukeminen sitten jäikin kun Jaska tuli käymään.

Me mentiin sisälle ja kerroin sille mun opiskeluajoista. Se oli yllättynyt kun kuuli mun vasta viikko sitten valmistuneen yliopistosta.

Rupesin sitten kokkaamaan, jos nyt vältettäisiin ne tulipalot. Jaska toi mulle palovaroittimen, suloista tai sitten se vain kettuilee mulle.

Se vaan meni dataan niin pian kuin pystyi. En oliskaan tarvinnut apua!

Sain spagetin onnistumaan hyvin. Se oli jopa syötävää.

Pyysin sitä jäämään yöks ja se suostu. Sille kuulemma kelpaa patjalla nukkuminen, mistähän hommaan sen patjan? Oli hauskaa potkia sitä palloo, vaikka mokasinkin puolet potkuista.

Pihalta kuului hirveetä pauketta ja hekotusta, menin kattomaan ja joku mummeli onnittelimua ja toi kastikekipon pihaan. Mitä mä tollasella teen? Voiskohan sen myydä?

Ilmoitin Jaskalle, että meen nukkumaan se pomppasi melkein riemusta ja meni koneelle.

En saanut unta tunkkasen ilman takia, enkä Jaskan naurun ja näppäinten äänien takia. Menin pihalle nukkumaan. Siellä oli yllättävän lämmintä.

Tulin aamulla tekemään meille muroja ja se istui vieläkin koneella, uskomatonta. Hei miks jonkun katoamis ilmoitus on maitopurkissa? Outo kaupunki...

Me syötiin aamiainen ja mun olikin aika mennä töihin. Jaska ei puhunut juurikaan mitään. Sitä tais väsyttää koko yön dataus- sessio.

Aurinko häikii tosi ilkeesti. En ees nää kunnolla tuliko se auto jo hakemaan.

Kun tulin töistä otin taas kerran postin ja maksoin vanhatkin laskut. Jaskaa ei näkynyt missään. Se tais jo lähtee.

Menin lukemaan lisää levätietoa. Se on tylsää puuhaa, uskokaa mua.

Mun työ edellyttää parempaa kuntoa, joten on pakko rääkätä itseään hyppimällä. Mullakun ei ole oikeisiin laitteisiin varaa.

Aamulla oli kiva herätä paikat jumissa, mutta onneks mulla on tänään vapaapäivä.

Ajattelin taas lukea vähän.

Puhelin soi ja menin vastaamaan, mutta se olikin vain lehtimyyjä.

Koska kello ei ollut paljoakaan yli yhdeksän päätin paistaa itselleni lättyjä. Tää kokkaus taitaa alkaa jo sujumaan multa paremmin.

Tai sitten ei. Nyt meni siinäkin ruokaa hukkaan.

Joku Pekka tuli käymään joten ystävällisestä päästin sen sisään, kun satoi.

Tein sitten meille salaattia, sitä en voi onnistua polttamaan.

Hyvää taisinkin tehdä, koska se haki sitä lisää. Uudelle lautaselle tosin, enemmän tiskattavaa siis.

Puhelin soi ja se keskeytti meidät. Jaska soitti. Harmi etten voi jutella kauaa.

Sitten tulikin Pekan aika lähtee. Halaaminen oli vastenmielistä, koska vaikka kuinka yritin rimpuilla irti en päässyt. Haisevat hikiset vaatteet ei helpottanut mun oloa sitten yhtään.

Menin heti kylpyyn, täytyy tuo ammekkin pestä, se on iha likainen.

Tartten myös uudet vaatteet. Kallista tosin, mutta pakko on riittää rahat.

 

Mitä piditte osasta? Minusta se oli vähän tylsä, mutta se onkin vasta eka osa. Jos joku miettii tuota blogin kuvaa, niin tuollainen Lily oli ensin, mutta sitten muokkasin häntä vielä vähän, enkä vaihtanutkaan kuvaa.